Mietipä, millaisia kohtaamisia sinulla on ollut tänään, eilen tai ylipäätään millaiset kohtaamiset ovat jääneet mieleesi. Millainen on ollut hyvän ja huonon vuorovaikutuksen tunneilmapiiri ja vastavuoroisuuden kokemuksesi? Voimaannuitko kohtaamisesta vai veikö se sinusta kaikki mehut?
Positiiviseen vuorovaikutukseen sisältyy vastavuoroisuuden toteutuminen. Saadaksesi positiivisen kokemuksen sinun tulee myös antaa itsestäsi kohtaamiseen jotain. Johtuiko negatiivinen kokemuksesi siitä, että et itse kyennyt olemaan autenttinen itsesi vaan hyväksyit esim. pahan puhumisen jostain toisesta? Tai tuo kohtaamasi henkilö mitätöi ja arvosteli sinua kohtuuttomasti.
Meidän itsetuntomme ja minäpystyvyytemme rakentuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa niin ihmisten kuin ympäröivän yhteiskunnan muutosten kanssa. Me vertailemme itseämme ja osaamistamme toisiin, vaikka pitäisi tunnistaa ja tutkia omia kyvykkyyksiä, vahvuuksia ja potentiaalisia vahvuuksia.
Erityisen tärkeää on, että ohjaajat ja opettajat osaisivat tunnistaa nuoren osaamisen, vahvuudet ja potentiaalit riippumatta hänen kotitaustastaan, etnisestä taustastaan tai käyttäytymisen haasteista. Nuoren mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, että jokainen erityisesti oppilaitosympäristöissä toimiva välittää kohtaamisissa nuorille itseluottamusta, toiveikkuutta, optimismia ja resilienssiä. Nämä ovat positiivisen psykologisen pääoman elementit, joiden kautta nuoren osaamisidentiteetti muodostuu eli millaiseksi hänen käsityksensä itsestä osaajana alati muuttuvassa työelämässä rakentuu. (2,3)
Millaisilla keinoilla osaamisidentiteettiä voi vahvistaa?
Usealla nuorella on ajoittain vaikeuksia motivoitua opiskeluun, jolloin tarvitaan oppimisympäristöjä, jotka herättävät kiinnostuksen aiheeseen. Kiinnostuksen syntymiseen tarvitaan uteliaisuuden virittämistä ja sosiaalista tukea.
Positiivisen psykologian tutkijat ovat sitä mieltä, että henkilökohtaiset kiinnostukset kehittyvät luonteenvahvuuksien pohjalta. Kiinnostukset ovat yhteydessä myös luontaiseen kyvykkyyteen. Kiinnostuksen heräämiseen voi liittyä opiskelijan lahjakkuus, temperamentti tai luontaiset ajattelutaipumukset. (Wenström, 2022, 107)
Uteliasuuden herättäminen on yksi motivaation virittymisen lähtökohtia. Tähän liittyy vahvasti sosiaalinen tuki eli sosiaalinen ympäristö, joka tukee välttämättömiä perustarpeita: kyvykkyyttä, yhteisöllisyyttä ja autonomiaa. Vahvuuksien tunnistaminen ja voimakehätyöskentely vahvistavat näitä perustarpeita. Työskentely vahvistaa opiskelijan motivaation sisäistymistä ja tukee sekä vahvistaa opiskelijan minäpystyvyyttä ja positiivista psykologista pääomaa. (Wenström, 2022, 107- 109)
Vahva osaamisidentitetti sisältää yksilön voimavarat, hyvinvoinnin ja muutosvalmiudet. Se antaa perustan toimijuuteen, oman elämän ja työuran suunnitteluun, valintoihin ja päätöksen tekoon sekä muutosten kohtaamiseen liittyviä valmiuksia.
Valitettavaa on, että nuorten ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet koko 2000 luvun aijan. Eri tutkimusten mukaan n. 20-25 % nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. (4) Tärkeää onkin panostaa nuoren hyvinvointiin auttamalla häntä tunnistamaan laaja-alaiset vahvuutensa ja vahvistaa hänen osaamisidentiteettiään.
WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa
ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja
selviytymään elämään kuuluvista haasteista ja
ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.
Nuorten hyvinvointiin, omien kykyjen tunnistamiseen ja tulevaisuusoptimismiin panostaminen ovat koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittäviä investointi. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä mielenterveysperusteisia on 53,2 %! Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. (4)
Tämän trendin pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi tulee panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuten varhaiseen tukeen, matalan kynnyksen apuun ja ihan yksinkertaisesti jokaisen tulee kiinnittää huomiota arjessa positiivisiin kohtaamisiin.
Kaikki alkaa kohtaamisesta
Osaamisidentiteetin vahvistamisessa avain asemassa on myös myönteinen ja kannustava ilmapiiri sekä omien vahvuuksien tunnistaminen, jäsentäminen ja sanoittaminen. Positiivinen pedagogiikka keskittyy vahvuuksiin eli erityisesti opiskelijan 24 luonteenvahvuuden tunnistamiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen.
Sanna Wenström ja Laura Paaso ovat tuotteistaneet laajaan vahvuusnäkemykseen perustuvan Voimakehä® työkalun, joka sisältää luonteenvahvuuksien lisäksi luontaisten kyvykkyyksien, arvojen, kiinnostusten, resurssien sekä taitojen ja osaamisen tunnistamisen. Työskentely auttaa tulemaan tietoiseksi omista vahvuuksista, nimeämään ja jäsentämään niitä sekä kehittämään vahvuuksia ja siten tuottamaan hyvinvointia itselle ja muille. (5)
Nuorelle opiskelijalle mielen hyvinvointi on voimavara, joka auttaa selviämään arjen haasteista, se tukee opintoihin sitoutumista ja mahdollistaa turvallisen itsenäistymisen. Oppimisympäristöjen tulee tukea turvallista yhteisöllisyyttä, jossa nuoret saavat kokemuksen yhteisöön kuulumisesta, myönteisistä tunteista ja ihmissuhteista. Jokaisella oppilaitoksen henkilöllä on mahdollisuus vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia jokaisessa kohtaamisessa.
Aina ei tarvita edes sanoja vaan myönteinen ele tai ilme riittää viestinä:
Olet näkyvä, Olet tärkeä, Olet arvokas
Lähteitä:
Otsikko ja teksti syntyivät Sanna Wenströmin blogista: Kaikki alkaa kohtaamisesta | LinkedIn
Pohdintani perustuvat Sanna Wenströmin VOIMAKEHÄ ® SPECIAL-lisenssivalmennuksen webinaareihin ja luentomateriaaleihin (2023)
Wenström, S. (2022) Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus
No responses yet