Voimakehä® -työskentelyn [1] opiskelu herättää itsessäni todella perustavanlaatuista filosofista ja psykologista reflektointia omista arvoistani ja autenttisuudestani. Arvojen toteutuminen tulee näkyä toiminnassa, koska ne ovat motiiveja toimia tietyllä tavalla. Tunnistan hyvin, että omiin arvoihini ovat vaikuttaneet voimakkaasti omat elämänkokemukset ja arvoristiriidat.
Arvotajunta on ihmisen persoonallisuuden ulottuvuus, joka motivoi häntä kehittämään itseään (Wenström, 2022, 61). Oma arvotajuntani ja eettinen pohdintani ovat avanneet minulle jo aikaisemminkin voimaannuttavian kokemuksen siitä, että avaimet omaan henkilökohtaiseen kasvuuni ovat aina nykyhetkessä. Menneistä kokemuksista saa oppia ja tulevaisuuteen saa uusia mahdollisuuksia. Kasvun edellytys on itsereflektion kautta itsetuntemuksen kehittyminen.
Onneksi meillä jokaisella on mahdollisuus kasvaa ulos lapsuudenkodin tai eri viitekehyksissä omaksumistamme arvoista. Tämä kuitenkin edellyttää, että tulee tietoiseksi omista arvoistaan, myös opituista tai muita myötäilevistä, ja siitä miten ne ohjaavat tiedostamattomina toimintaamme. Yhteiskunnallinen keskustelu on tänä vuonna painottunut todella voimakkaasti arvoristiriitoihin sekä epäeettisten toimintatapojen julkituomiseen. Mielestäni on tärkeää herätellä yhteiskunnallista omaatuntoa silloin, kun kyse on eettisesti ja moraalisesti tuomittavasta toiminnasta ja asenteista. Aika ajoin myös oman omantunnon tarkastelu on hyvin tervehdyttävää suhteessa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tähän keskusteluun liittyi keväällä myös kirjoittelua opettajien velvollisuudesta ja vastuusta ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksesta tai sen puutteesta. Itse yli kolmekymmentä vuotta oppilaitoskentässä toimineena voin sanoa, että oppilaitoksen henkilöstön toiminnalla, ei pelkästään opettamisella, on erittäin suuri merkitys yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, suvaitsevaisuuden ja demokratian toteutumiseen ja siitä oppimiseen. Tärkeää on kaikissa organisaatioissa, miten on määritelty yhteiset arvot, niiden läpileikkaavuus toiminnassa ja toteutumisen seuranta. Työyhteisön yhteinen arvotajunta ja arvotunteet tulee herätellä näkyviksi yhteisellä keskustelulla organisaation arvoperustasta sekä toiminnan käytänteistä- miten arvot näkyvät toiminnassa. Siihen erinomainen väline on Voimakehä®-työskentely.
Omat arvoni ovat muokkautuneet tai oikeammin jalostuneet oman henkisen kasvuni myötä. Kasvuun on tarvittu motivaatio oppia sisäisestä itsestäni niin vahvuuksia kuin heikkouksia ja tulla tietoiseksi sekä tunteistani että asenteistani. Ymmärrys tavoitteistani (omia vai muiden) ja omista toiveistani ovat kirkastaneet minulle sen, miten minä haluan elää hyvää elämää.
OIKEUDENMUKAISUUS
Minulle tärkeimmiksi arvoiksi ovat tulleet oikeudenmukaisuus ja luottamus sekä ystävällisyys ja rakkaus. Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnallisia perusarvoja tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä. Reiluus päätöksenteossa on johtamisen ytimessä. Oikeudenmukaisuus saatetaan joissain tilanteissa tulkita epätasa-arvoiseksi ja syrjiväksi. Tällä hetkellä se näkyy erityisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa mielipiteissä, miten hallitus toteuttaa rahoituksen leikkauksia tai verotuksen kevennytyksiä. Johtamisen arjessa on samanlaisia tilanteita, joissa johto joutuu tekemään joidenkin mielestä ns. epäoikeudenmukaisia toimenpiteitä, vaikka tarkoitus on esim. organisaation taloudellinen tai toiminnallinen kehittäminen. Tärkeintä kuitenkin oikeudenmukaisuudessa on yhdenvertainen kohtelu ja yhteisen hyvinvoinnin edistäminen.
LUOTTAMUS
Oikeudenmukaisuuteen liittyy luottamuksen kokeminen. Luottamus perustuu uskoon siitä, että toinen toimii vastuullisesti ja rehellisesti. Luottamukseen liittyy aina riski siitä, että tulee petetyksi. Selkeimmin tämä on koettavissa parisuhteessa, koska sitoutuminen vaatii vastavuoroista luottamista toiseen ja samalla asettumista haavoittuvaan asemaan luottamusprosessissa. Vaikein ja vaativin luottamussuhde on lapsen haavoittuva suhde vanhempiinsa. Kodin tunneilmapiirillä, turvallisella ja luottamuksellisella vuorovaikutuksella luodaan perusta ihmisen kykyyn sekä luottaa toisiin että olla autenttisesti oma itsensä. Työssäkin luottamus edellyttää avointa ja vastavuoroista kommunikaatiota, joka luo positiivisia odotuksia vuorovaikutukseen. Kokemukseni mukaan luottamus rakentuu hitaasti ja murentuu nopeasti, kun siihen kohdistuu petosta, valehtelua ja pettymystä. Joten säilytät luottamuksen arvoisuutesi, kun et petä, et valehtele ja etkä tuota toiselle epäoikeudenmukaista pettymystä. Tämä pätee kaikissa ihmissuhteissa.
YSTÄVÄLLISYYS
Ystävällisyys on minulle sitä, että ihmiset kohtelevat toisiaan kunnioituksella ja ymmärryksellä. Mielestäni työyhteisöissä saataisiin aikaan paljon työhyvinvointia pelkästään olemalla toisillemme ystävällisiä. Ystävällisyys on hyväntahtoisuutta, empatiaa toisia kohtaan, kohteliaisuutta, pyyteetöntä auttamista, arvostusta, myönteistä asennetta vaativissakin tilanteissa, anteeksiantoa, muiden kunnioittamista ja tasa-arvoista kohtelua. Onnellisuuteen tarvitaan vain elämistä sopusoinnussa itsensä ja muiden kanssa.
RAKKAUS
Inhimillisyyden hyveisiin kuuluvat rakkaus, ystävällisyys ja sosiaalinen älykkyys (Wenström, 2021, 231). Rakkaus on vahva myönteinen tunneyhteys, joka antaa elämälle syvyyttä ja merkitystä. Rakkaus on antamista ja vastaanottamista, sitoutumista ja halukkuutta uhrata aikaa, vaivaa, resursseja toisen/toisten/asian hyväksi. Rakkautta on opittava tunnistamaan ja arvostamaan omassa elämässään. Minulle rakkaus tarkoittaa laaja ja syvällistä yhteyttä ihmisyyteen ja elämän kunnioittamiseen sekä sitoutumista kestävän ja eettisen tulevaisuuden rakentamiseen tuleville sukupolville.
AUTENTTISUUS
Tästä päästäänkin sitten autenttisuuteen eli minän eheyteen. Autenttisuus on rehellisyyttä itselle, omille arvoille ja tunteille. Autenttinen henkilö ei pelaa rooleilla vaan on avoin ja rehellinen vuorovaikutuksessaan kunnioittaen muiden kokemuksia ja tunteita. Avoimuus vaatii uskallusta omien kokemustensa ja tunteidensa jakamisessa myös vaikeiden asioiden kohdalla. Tähän tarvitaan rohkeutta asettua vuorovaikutuksessa haavoittuvaankin asemaan. Autenttisuus edellyttää syvää itsetuntemusta. Omien ydinvahvuuksien ja kasvuvahvuuksien (heikkouksien)tuntemusta ja erityisesti omien arvojen mukaista toimintaa.
Autenttisuus edistää omaa henkistä hyvinvointia sekä tukee terveiden ihmissuhteiden rakentumista. Kun ihmisellä on hyvä itsetunto ja hyvä itsetuntemus, on hänen helpompi arvostaa ja ymmärtää muiden erilaisuutta ja ihmisten erilaisia toiveita ja tarpeita.
Kernisin ja Goldmanin [2] [3] määritelmän mukaan autenttisuus koostuu neljästä erillisestä toisiinsa kietoutuvasta komponentista: 1. Itsetietoisuus (self-awareness), 2. itsereflektio (unbiased processing), 3. autenttinen toiminta (authentic behavior) ja 3. autenttinen vuorovaikutus (authentic relational orientation). Jos haluat testata oman autenttisuutesi ilmenemistä näissä eri komponenteissa, voit vastata englanninkielisen Authentic Inventory -mittarin kysymyksiin linkki liitteessä 4.
ARMOLLISUUS
Itselleni autenttisuuskysely tuotti mielenkiintoisen tuloksen erityisesti itsemyötätunnon osalta, joka liittyy vahvasti itsereflektioon. Tässä kohdassa kolmen A:n sykliin liittyy armollisuus eli myönteinen suhtautuminen toisiin ihmisiin ja itseensä. Se on kykyä antaa anteeksi toisen loukkaukset tai virheet sekä valmiutta antaa toiselle mahdollisuus korjata virheensä ja parantaa tapaansa toimia. Anteeksianto ei tarkoita tekojen hyväksymistä vaan itsensä vapauttamista vihasta ja katkeruudesta kohdata toinen autenttisena itsenään.
Armollisuus tarkoittaa itsemyötätuntoa eli kykyä hyväksyä omat virheensä ja epätäydellisyytensä ilman liiallista itsekritiikkiä tai itsensä rankaisemista. Autenttisuus vaatii rehellisyyttä omia tunteita ja tarpeita kohtaan. Armollisuutta on olla itselleen myötätuntoinen ja hyväksyä vaikeatkin tunteet. Autenttinen ihminen pystyy kohtaamaan omat virheensä ja epäonnistumisensa avoimesti ja myötätuntoisesti syyttelemättä itseään.
Oletko koska viimeksi pysähtynyt pohtimaan omien arvojesi toteutumista arjessa? Tunnistatko millaiset arvot johdattavat sinua? Oman hyvinvoinnin perusta rakentuu henkilökohtaisten arvojen mukaisesta tietoisesta toiminnasta. Oman autenttisuutesi tutkiminen auttaa sinua toimintakykysi ja hyvinvointisi ylläpitämisessä. Haluaisitko pohtia kanssani arvojesi ja toimintasi yhteyksiä hyvinvointiisi? Olit sitten esihenkilö tai työntekijä, oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyy omien vahvuuksien kautta toimiminen.
Positiivinen johtaminen toteutuu ajatteluna ja toimintana. Ajatteluun sisältyy ymmärrys omasta ihmiskäsityksestä ja arvoista. Näiden tunnistaminen edellyttää syvällistä itsereflektiota ja itsetuntemusta, jotta henkilön toiminta ja vuorovaikutus ovat autenttista. Positiivisen johtamisen PRIDE- johtamisteoria tuo vahvan teoreettisen taustan kehittää omaa johtamistaan 6xT -reflektiopolulla. (Wenström, 2022),[5]
Positiivisen johtamisen johdantoluento (21.9.2023) – YouTube
Armollisuutta johtajuudessakin on ajatella Norman Vincent Pealen tavoin:
Älä ikinä ajattele epäonnistuvasi.
Sinun ei tarvitse
Lähteet:
[1] Pohdintani perustuvat Sanna Wenströmin VOIMAKEHÄ ® SPECIAL-lisenssivalmennuksen webinaareihin ja luentomateriaaleihin (2023)
Wenström, S. (2022) Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus
Wenström, S. (2021) Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus
[2] https://oamk.fi/oamkjournal/2023/autenttisuuden-merkitys-johtamisessa/
[3] Peterson, C. & Seligman, M. E. P. 2004. Character Strengths and Virtues. A Handbook and Classification. New York: Oxford University Press.
Pelkät kysymykset ja pistelasku löytyvät https://amberaprice.com/wp-content/uploads/2022/05/Authenticity-Inventory.pdf
[5] (4) Positiivisena johtajana kehittyminen | LinkedIn
#arvot #autenttisuus #armollisuus #voimakehä #positiivinen johtajuus
No responses yet