Positiivisen psykologian käsite kukoistaminen (engl. flourish) määritellään ihanteelliseksi toimintakyvyksi, joka kuvastaa hyvinvointia ja hyvää elämää sekä hyvän tekemistä ja hyvän kokemista. Kukoistava ihminen on innokas, kehittymishaluinen, elinvoimainen ja kukoistuksen syntymiseen vaikuttaa yhteisön sosiaalinen vuorovaikutus. Työn imu käsitteeseen liitetään samanlaisia tunne ja toimintamääritteitä, kuten että se on melko pysyvä positiivinen mielentila, joka ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena ja uppoutumisena työhön. (S. Wenström, 2022)

Työn imussa kukoistaminen

Huomasitko tänään, että olitko pirteä, innostunut ja iloinen työpaikallasi? Eli aktivaatiotasosi oli energinen ja tunnetasosi oli positiivinen. Voit olla tyytyväinen, koska voi olettaa, että työhyvinvointisi on hyvällä tasolla ja tunnet työn imua. Tunnistitko työkaverissasi autenttista läsnäoloa ja innostusta työhönne. Innostavassa työyhteisössä viestitään avoimesti ja tunneilmapiiri on positiivinen. Vaikuttaako siltä, että maanantait imaisevat sinut viikoksi positiiviseen työputkeen ja teillä on kukoistava työyhteisö.

Leipiintynyttä puurtamista

Vai kuulutko niihin joilla jo sunnuntai menee pilalle, kun pitää maanantaina lähteä töihin. Väsymys, masennus ja tylsistyminen voivat kertoa, että olet työhösi leipääntynyt. Energiasi on vähissä ja tunteesi ovat negatiivisia. Sinun kannattaa nyt pysähtyä pohtimaa voitko itse vaikuttaa työhösi niin, että voit jälleen innostua siitä. Toivottavasti sinulla on työyhteisössäsi kollegoja, joiden kanssa voit keskustella omista fiiliksistä ja pohtia mistä tunteesi johtuvat ja miten voisit tuunata työtäsi. Tärkeää on myös, että esihenkilösi tulee tietoiseksi ajatuksistasi ja voitte yhdessä miettiä, vaikka oman tuunausehdotuksesi pohjalta, miten palauttaa työnilosi ja aktiivisuutesi. Pahimpana uhkana on työuupumukseen viittaavaan masennuksen lisääntyminen, johon liittyvät kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon heikentyminen.

Peter Warrin (1990) affektiivisen työhyvinvoinnin luokittelun mukaan innostuksessa ja työn imussa yhdistyvät myönteinen tunne ja korkea aktivaatiotaso. Työn imun ja työhön leipääntymisen lisäksi ulottuvuuksiin kuuluvat vielä työtyytyväisyys ja työholismi/ työstressi (S. Wenström, 2022, 31).

Stressaantuva työholisti

Tunneulottuvuuksien mallissa työholismiin liittyy sekä ajattelumalli pakko tehdä ja ajatella työtä, että käyttäytymisenä liiallinen työskentely jatkuvasti, jolloin työstä irrottautuminen ei onnistu vapaa-ajallakaan. Työstressin ilmenemisestä puhutaan sekä positiivisena että negatiivisena ilmiönä. Silloin, kun stressi alkaa aiheuttaa hermostuneisuutta, levottomuutta, ahdistusta, muistiongelmia, unettomuutta ja fyysisiä tai psykosomaattisia oireita, ollaan tilanteessa, jossa pitää pysähtyä pohtimaan omia palautumiskeinojaan. Joko hakea apua työterveydestä tai ainakin puhua kollegoille ja erityisesti esihenkilölle tilanteestaan. Aika ajoin työssä on tilanteista, jolloin aikataulut tai päällekkäiset työt aiheuttava stressaavaa painetta, mutta ne häviävät, kun työt on tehty. Negatiivinen stressi syntyy jatkuvasta omat voimavarat ylittävästä jopa itse aiheutetusta työpaineesta.

Harvemmin tulee ajatelleeksi, että työtyytyväisyys olisi työn tekemisen näkökulmasta problemaattista. Tunteiden ja työhyvinvoinnin ulottuvuuksien luokittelussa on kuitenkin määritelty työtyytyväisyys tilaksi, jossa aktivaatiotaso on epäedullinen ja tunnetaso on positiivinen. Henkilö on silloin hyvin tyytyväinen työhönsä ja olo on rento ja rauhallinen. Ongelmaksi voi muodostua se, että osallistuminen kehittämiseen ja työn muutoksiin on heikkoa. Henkilö on hyvä tyyppi kahvipöydässä, mutta vetäytyy kehittämistehtävistä, ellei sitä makseta lisää palkkaa. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat melko tai hyvin tyytyväisiä työn ihmissuhteisiin ja omiin työsaavutuksiinsa kuin oman palkkaansa ja johtamiseen.

Miten voit kehittää itseäsi kukoistaaksesi työssäsi ja elääksesi hyvää elämää?

VOIMAKEHÄ® työskentely auttaa sinua tunnistamaan vahvuuksiasi ja hyödyntämään niitä oman hyvinvointisi ylläpitämiseen ja palautumiseen. VOIMAKEHÄ® työskentely perustuu laajaan vahvuusnäkemykseen, jonka mukaan innostus ja motivaatio syntyvät vahvuuksien pohjalta. Vahvuusajattelun taustalla on humanistinen näkemys ihmisen mahdollisuuksista jatkuvaan kehittymiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Ajattelu korostaa myös näkemystä yksilöiden ja yhteisöjen kukoistuksesta, hyvinvoinnista ja hyvästä elämästä.

Olen itse aloittanut VOIMAKEHÄ® lisenssivalmennuksen elokuussa ja voin todeta, että olisivatpa Sanna Wenströmin ja Laura Paaso tuotteistaneet tämän konseptin jo parikymmentävuotta sitten (taisivat olla vielä lukiolaisia). Olisin omassa työssäni rehtorina hyödyntänyt tätä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden kanssa. Erityisesti olisi ollut hyödyllistä johtajana kasvamisen tuekseni opiskella Sannan väitöskirjansa pohjalta PRIDE johtamismallia ja siihen yhdistettyä vahvuusajattelua. (Wenström, S. (2022 b). Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.)

Nyt voin hyödyntää pitkää esihenkilöuraani, kokemuksiani ja ammatillista osaamistani opiskelussani ja tarjota yritykseni kautta muutosvalmennusta erityisesti positiivisen johtamisen ja positiivisten, kukoistavien ja hyvinvoivien työyhteisöjen kehittämiseen.

Olisiko sinun työyhteisössäsi tarvetta pohtia avoimesti ja rakentavasti organisaatiokulttuurianne, vuorovaikutustapojanne ja yhteisöllisiä käytänteitänne? Lupaan auttaa sinua ja yhteisöänne löytämään yksilölliset ja yhteisölliset vahvuutenne ja kehittämään myönteisiä käytänteitä arkeenne.