Maailman parhaat pomot

Muistattehan Paremman työelämän manifestin. Yhdeksän suomalaisen työelämän kehittämisen, työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen tutkimuksen huippu asiantuntijaa julkaisivat sen huhtikuussa 2025.

Manifesti on vahva julkinen kannanotto, joka pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin ja toimintaan.

He siis haluavat näiden ajatusten ja toiveiden muuttuvan konkreettiseksi todellisuudeksi:

• Tehdään yhdessä maailman hyvinvoivin työelämä!
• Työ parantaa eikä huononna terveyttä!
• Oikeudenmukaisuus toteutuu työelämässä!
• Työyhteisöt osaavat edistää hyvinvointia!
  
  

Muistatteko, mitä tavoitteita Marinin hallituksen TYÖ2030 – ohjelman ” Viisi ratkaisua hyvinvoivaan ja tuottavaan työelämään” pitivät sisällään? 

Ne olivat: luottamus, yhteistyö, digitalisaation hyödyntäminen, ennakointi ja jatkuva oppiminen.

Entä mistä nykyisen hallituksen työelämäohjelmat koostuvat?

Orpon hallitus jatkaa TYÖ2030 -ohjelmaa panostaen:

• Työpaikkojen tavoittaminen, innostaminen ja tukeminen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen.
• Tulevaisuusvuoropuhelu-konseptin juurruttaminen toimialoille ja työpaikoille.
• Työhyvinvointia, työkykyä ja tuottavuutta tukevan johtajuuden juurruttaminen työelämään.

Samoin hallitus jatkaa Työelämän mielenterveysohjelmaa tavoitteena vähentää erityisesti nuorille ja ammattilaisille tarjottavien räätälöityjen ja digitaalisten palveluiden kehittämistä.

Työkykyinen Suomi 2023–2027 on hallitusohjelmaan kirjattu työkykyohjelma, jonka tavoitteena on parantaa työssä jaksamista ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Ajatellaanpa tavallista arjessa puurtavaa pomoa, niin miten tuon manifestin ja näiden kaikkien ohjelmien tavoitteet pannaan täytäntöön arjessa?

Pohditaanpa manifestin ensimmäistä teemaa maailman parhaasta työelämästä, jossa yhtenä tavoitteena on hyvinvoinnin ja laadun yhtenäiset kriteerit kaikille työpaikoille.

Itse en tiedä voiko ylipäätään tänä päivän olla tuloksellista työpaikkaa, jolla ei ole laatuun liittyviä kriteerejä ja arviointia. Myös henkilöstökyselyjä toteutetaan suurimmassa osassa työpaikkoja ja ne kuuluvat kiinteästi laatuarviointeihin.

Kysymys kuuluukin, että voisiko kansallinen määräys olla, että kaikissa maan yrityksissä ja organisaatioissa tehtäisiin tilinpäätöksen yhteydessä kansallisiin kriteereihin perustuva henkilöstön hyvinvointikysely?

Miten tämä auttaisi maailman parhaaksi? Kuka ja miten reagoidaan tuloksiin, joissa olisi parantamisen varaa? Mitkä olisivat sanktioita, jos henkilöstö voi huonosti? Tarkoittaisiko se sitä, että pomot saisivat potkut?

Orpon hallituksen työpaikkojen tavoittaminen, innostaminen ja tukeminen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen on yhdenlainen ratkaisuehdotus.

Mutta kuka ja millä resursseilla työpaikat tavoitetaan ja innostetaan tähän?

Epäilenpä, että hallituksen hankerahat ovat marginaalisia minkäänlaisen yleisen innostuksen levittämiskampanjointiin. Yleensä rahoitukset suuntautuvat julkisille organisaatioille ja yhteisöille. Harvemmin yrityksille, jotka ovat yhteiskunnallisen tuottavuuden ydintä.  Edellisen hallituskauden ”Parempi työelämä” -hankkeetkin kuivuivat pois, kun valtion rahahanat sukeutuivat.

Kummankin hallituksen fokuksessa on erityisesti johtamisen parantaminen. Mielenkiintoisin ero näissä mielestäni on, että Orpon hallituksen teemoissa painottuu erityisesti tuotavuuden lisääminen.

Tämä lisää kertoimia johtajien tavoite taakkaan. Henkilöstö on se tuotannontekijäresurssi, josta pitää saada irti vieläkin enemmän. Tästä aasinsilta seuraavaan teemoihin.

Manifestin toinen teema työ parantaa terveyttä on mielenkiintoisin nosto, koska tämä liittyy laajasti myös erilaista työtä tekevien henkilöiden hyvinvointiin kuten yksinyrittäjät, freelancerit, yrittäjät, palkkatyön ja opiskelu tai yrittäjyyden yhdistäjät, osa-aikatyöntekijät jne. Monimuotoinen itsensä työllistäminen tulisi olla palkitsevaa eikä siitä saisi rangaista (esim. yrittäminen ja opiskelu työttömänä ovat rangaistavaa!).

Monimuotoisesti itsensä työllistäjät voisivat olla erinomainen osaajareservi työn tuottavuuden lisäämiseen.

Toinen kannatettava ajatus on huomioida työntekijän vahvuudet ja sopivuus työtehtävään. Tämä edellyttäisi pomoilta ymmärrystä ja kykyä sekä henkilöiden yksilöllisten ja yhteisöllisten vahvuuksien tunnistamiseen, että yhteisöllisen menestymisen kulttuurin luomiseen.

Kolmas teema on inhimillisen ja oikeudenmukaisuuden johtamisen manifesti. Arvostava kohtaaminen työyhteisöissä on edellytys yhteisöllisyydelle ja hyvinvoivalle työyhteisölle. Tähän liittyy inklusiivisen johtamisen osaaminen, jossa lienee paljonkin kehitettävää.

Työyhteisöt osaavat edistää hyvinvointia. Tässä teemassa mielenkiintoista on tavoite valmentaa työyhteisöjä itse edistämään hyvinvointiosaamista yhteisössään.

Jälleen tulee heti mielen kysymys rahoituksesta, joka päättyy 2027. Mitä juurtuu?

Mielestäni tässä on kysymys positiivisesta johtamisesta eli yksilöiden ja tiimein vahvuuksien hyödyntämisestä, luottamuksen ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen kehittämisestä sekä johtajuuden arvostuksen vahvistamisesta.

Johtajuuden kehittyminen edellyttää vahvaa itsetuntemusta, autenttisuutta ja oman toiminnan reflektointia. Mikään ei muutu työyhteisössä, jos pomo ei muutu.

Manifestoijat esittävät työelämätaitojen kehittämistä ratkaisuksi hyvinvoinnin edistämiseen. Lähtökohtana on vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojen perustaitojen varmistaminen kotona ja koulutuksissa. Työelämässä ratkaisuna on ikäjohtamisella työelämätaitojen vahvistamista sekä ”esihenkilökortti”, joka varmistaa, että pomolla on osaamista edistää omaa ja työntekijöiden hyvinvointia.

Entisenä pomona vierastan tuota esihenkilökorttia, koska mikään kurssi ei tuota hyvää johtajuutta itsestään. Johtamistaidot kehittyvät jatkuvan oppimisen kautta. Pomo on johtamispalveluiden tuottaja, joka luo edellytyksiä hyvälle ja motivoivalle työn tekemiselle jatkuvassa muutoksessa.

Rehtoripätevyyskortin saa suoritettuaan opetushallinnon tutkinnon, joka koostui pelkästään lainsäädännöllisestä osaamisesta. Opettajan pedagogisen kelpoisuuden saaminen edellyttää hieman enemmän pedagogisen osaamisensa todistamista. Mutta kumpikaan ei todellakaan kerro sitä, että oletko sinä varmasti arjessa hyvä pedagogi tai rehtori.

Miten kehittyy maailman parhaiden pomojen joukko?

Minun mielipiteeni on, että jokaisella pomolla tulisi olla ensimmäisen puolen vuoden kuherruskuukausien jälkeen mahdollisuus johtamistaitojensa vuoden valmennukseen hankerahoituksella. Valmennuksen jatkaminen olisi mahdollista sekä haettavalla valmennustuella että yrityksen/organisaation omavastuulla.

Tällaisella valmennuksella juurrutetaan työelämään johtajuutta, joka tukee työhyvinvointia, työkykyä ja tuottavuutta.

Tämän ei ollut tarkoitus olla mainos Pomokoutsi-palveluistani vaan herättää keskustelua siitäkin, että kannattaako hankehumppaa vetää jokaisen hallituksen toimesta, vaan rakennettaisiin jatkuva rahoituspalvelu hyvän johtajuuden kehittämiselle kaikille yrityksille ja organisaatioille.

 Meitä valmentajiahan on erilaisilla teemoilla jo aika paljon eripuolilla Suomea. Tarjonnasta ei ole pulaa. Pulaa on siitä, että varsinkin pienemmät organisaatiot ja yritykset eivät panosta johtajansa henkilökohtaiseen johtamisosaamisen kehittymiseen.

Kukaan ei synny johtajaksi, kukaan ei kirjaopi johtajaksi – johtajaksi kasvetaan oppimalla omasta työstään.

”Johtaminen on epäonnistumista aina ja vääjäämättä” (Alf Rehn) ja kuitenkin se on pääasiassa onnistumista, iloa ja hyvinvointia tuottavaa työtä.

Manifestissa korostetaan, että huomataan hyvinvointikeskustelussa hyvä – onnistumiset, hyvä kehitys ja käytännöt.

Positiivisen psykologian laajenna ja rakenna -teorian (B. Fredrickson, 2001) mukaan positiiviset tunteet laajentavat tietoisuuttaja ja tarkkavaisuutta sekä lisäävät resilienssiä ja hyvinvointia.

Toivoisin, että erityisesti nostettaisiin hyviä toteutuneita johtamiskäytäntöjä julkisuuteen ja katsottaisiin arvotavalla silmällä jokaista työntekijää, myös johtotehtävästä vastaavaa työntekijää.

Positiiviset tunteet lisäävät vuorovaikutusta, luovuutta, kekseliäisyyttä ja uusia toimintatapoja, jotka taas lisäävät positiivisia tunteita ja hyvinvointia.

Pidetään lomien jälkeenkin hyvää mieltä yllä arjessa – annetaan hyvän kasvaa.

Ole rohkeasti yhteydessä minuun, kun kaipaat kuuntelijaa ja pysähtymistä pohtimaan tavoitteitasi, sparraaja muutostavoitteisiisi tai tukea johtamistaitojesi ja työyhteisösi toimintakulttuurin kehittämisessä. Pidetään maksuton 30 min keskustelu ja suunnitellaan miten voin parhaiten palvella Sinua ja työyhteisöäsi.

☎️040 5567513  tarja.hovila@yhteisoavain.fi